Huh. Posket punoittaa pakkasesta ja jännityksestä.
Huomenna alkaa opiskelut ja lapsien päivähoito. Jännittää ja ahdistaa, jos ja kun nuorempi jää sinne huutaen.
Ehdimmekö ajoissa jne…
No kello soimaan ajoissa ja vaatteet valmiiksi ja menoksi.
Siivoamista ja ruoanlaittoakin riittää…. puuh! Kotityöt eivät lopu ikinä!
Myös uutisista maailmalla tapahtuvissa selkkauksista tulee ikävä olo. Eikö maailmassa vain voisi olla hyvä olla kaikilla ja rauha maan päällä? Ei naisten ahdistelua, lapsityövoimaa jne. Kehittyykö maailma ikinä sille mallille, että täällä saa nauttia elämästänsä ilman hurjia uutisia?
Pohdiskelee ja murisee, Mamma uuden edessä
mammamurisee 